Työ, jolla on merkitystä

– On hyvä ymmärtää, kuinka avainasemassa vesihuolto ja sen parissa työskentelevät ovat. Heidän työnsä vaikuttaa ihmisten sekä ympäristön hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkinnon osaamisvaatimusten laadinnassa on ollut mukana vesihuoltolaitosten edustajia. Valtaosa opiskelijoista työllistyy juuri vesilaitoksiin.

Vesihuoltokoulutusta järjestetään eri uravaiheessa oleville. Osaamisvaatimukset vaihtelevat koulutustason mukaan.

– Ammattitutkintoon vaaditaan alan työkokemusta. Jos sitä ei ole, panostetaan työssäoppimiseen. Se tarkoittaa sitä, että työskennellään kokeneempien kollegojen kanssa. Erikoisammattitutkinnoissa osaamista pitää olla enemmän. On suotavaa, että pohjalla olisi ammattitutkinto tai vastaava osaaminen. Tutkintoon valmistavat koulutukset ovat enemmänkin yleiskoulutuksia. Työssäoppimisella on tärkein rooli tutkinnon suorittamisen kannalta, Arvonen toteaa.

Ideologiasta konkretiaan

29-vuotias Lassi Rantakoski on alun perin lähtöisin Lohjalta. Turkuun hänet toivat hyvät opiskelumahdollisuudet. Tie vei Turun ammattikorkeakouluun ja linjaksi valikoitui energia- ja ympäristötekniikka. Koulutus on laajuudeltaan 240 opintopistettä eli noin neljä vuotta. Tutkinnossa on mahdollista erikoistua energia-, vesi- tai ympäristötekniikan aloille.

– Olen jo pitkään ollut kiinnostunut ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. Koulutuksen edetessä puhtaan ideologisista syistä nousi konkreettisempia tavoitteita. Vesihuolto alkoi kurssien myötä kiinnostaa entistä enemmän.

Tulevalla insinöörillä on kurssit muutoin kasassa, mutta opinnäytetyö ja harjoittelujaksot ovat suorittamatta. Näiden yhdistäminen onnistui Turun Vesihuollossa.

– Laitoin Vesihuollolle kyselyn, että onko täällä harjoittelijan paikkaa vapaana. Viikon sisällä tuli vastaus, että tervetuloa haastatteluun. Tyytyväinen olen, sillä harjoittelu on palkallinen ja samalla pystyn suorittamaan loppuja kurssejani, Rantakoski kertaa.

Tonttijohtojen – eli päärunkoverkosta otettavia haarojen – rakentamisen työnjohtajaksi harjoitteleva Rantakoski on seurannut asiakaspalveluyksikössä työnjohdon toimintaa niin tonttijohtopuolella kuin vesimittaripuolellakin.

– Harjoitteluni kestää kokonaisuudessaan puoli vuotta. Työelämässä ja käytännön harjoittelussa oppii alan parhaiten, sillä pääsen soveltamaan koulussa opetettuja asioita. Kentällä asiat ovat aina vähän erilaisesti, mutta toistaiseksi vastaan ei ole tullut mitään täysin yllättävää. Pääasia itselleni on, että vesi-infraa tarvitaan. On antoisaa tuntea, että on tärkeän asian kanssa tekemisissä, Rantakoski summaa.

Puusta veteen

Alkujaan puusepäksi kouluttautunut 24-vuotias Joona Laitinen sai idean lähteä vesihuoltoalalle isältään. Vaadittavan pätevyyden hän päätti hankkia oppisopimuksella.

– Olen ollut tyytyväinen. Vesihuoltoala on täysin uusi minulle. Olen jo ehtinyt oppimaan paljon. Työtä tekemällä asiat omaksuu parhaiten.

Laitisen mukaan mielekkäintä alalla on ulkona työskentely.

– Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Tehtäviini kuuluvat tonttivesijohtojen ja sprinklerivesijohtojen asentaminen sekä viemäriliitosten tekeminen. Oppisopimuksesta saa palkkaakin, Laitinen summaa.